hankikoira.fi - Ulkoloiset

Koiran ulkoloiset | Hankikoira.fi

Hankikoira.fi Spined HTML

Koiran ulkoloiset | Hankikoira.fi Hyppää pääsisältöön Hankikoira.fi Koiran hankintaMilloin koira ostetaan? Miten rotu valitaan? Mistä koira ostetaan? Kennelit Kennelliiton pentulista Mistä tunnistat hyvän kasvattajan? Pennun ja vanhempien käyttäytymisen tarkkailu Miten virallisia terveystuloksia tulkitaan? Omistajailmoitus ja tunnistusmerkintä Mistä saa neuvoja? Koiran kaupasta tehdään sopimus Koiranpentuja KoirarodutRotuvertailu Katso kaikki rodut KoiratietoaMikä koira on? Koira kotona Koiran käyttäytyminen Koiran koulutus Opeta ainakin tärkeimmät Koiran terveys Koiran perushoito KoiravideotUusimmat videot Koiran hoito Ulkoileminen Leikkiminen TestitKoiranomistajan testi Rotutesti Valikko Koiran hankintaMilloin koira ostetaan? Miten rotu valitaan? Mistä koira ostetaan? Kennelit Kennelliiton pentulista Mistä tunnistat hyvän kasvattajan? Pennun ja vanhempien käyttäytymisen tarkkailu Miten virallisia terveystuloksia tulkitaan? Omistajailmoitus ja tunnistusmerkintä Mistä saa neuvoja? Koiran kaupasta tehdään sopimus Koiranpentuja KoirarodutRotuvertailu Katso kaikki rodut KoiratietoaMikä koira on?Koira - canis lupus familiaris Koiran elinkaari Koiran sukukypsyys Koira lainsäädännössä Koiran anatomia Koiran askellajit Rotukoirat Koira kotonaKoiratarvikkeet Ole vastuullinen omistaja Pennun sosiaalistaminen Pentukurssi Koira ja lapsi Yksin kotona Ongelmia yksinjäämisessä? Koiran ulkoilutusVarusteet ulkoilutukseen Hihnassa vetämisen vaarat Kuuma kesä ja kylmä talvi Koira ja matkustaminen Koira tarvitsee virikkeitä Lelut ja aktivointi Koiraharrastukset Jos koira katoaa Koiran käyttäytyminenSynnynnäinen käyttäytyminen Sosiaalinen käyttäytyminen Johtajuus ja laumakäyttäytyminen Ei-toivottu käyttäytyminen Keskeyttäminen ja kieltäminen Miten koirat viestivät? Koiran eleiden aakkoset Koiran eleet ja ihminen Leikkiminen AggressiivisuusKipuun liittyvä Pelkoon liittyvä Kotialueen puolustaminen Jahtaaminen Perheeseen suuntautuva aggressiivisuus Ihmisille vihainen koira Koiran pelkoKoira ja uusivuosi Koiran koulutusMiten koira oppii? Oppimisen edellytykset Koulutusmenetelmiä Palkitseminen Palkkioiden merkitys Koulutuksen eteneminen Harjoituspaikkoja ja häiriöitä Opeta ainakin tärkeimmätSisäsiisteys Kontakti Hihnakäytös Luoksetulo Sylissä rauhoittuminen Koiran terveysKoiran rokotukset Koiran sairaudetAtopia Epilepsia Kyynärnivelen kasvuhäiriö Lonkkanivelen kasvuhäiriö Patellaluksaatio Ruuansulatushäiriöt Sydänsairaudet Ulkoloiset Koiran kipu Sterilaatio ja kastraatio Kuumeen mittaaminen Lääkkeen antaminen Koiran perushoitoKoiran ruokinta Koiran nostaminen Kynsien leikkaaminen Korvien puhdistaminen Silmien puhdistaminen Hampaiden hoitaminen Turkin hoitaminen Koiran peseminen Koiran harjaaminen Koiran trimmaaminen KoiravideotUusimmat videot Koiran hoito Ulkoileminen Leikkiminen TestitKoiranomistajan testi Rotutesti Hae Koiran hankinta Koiranpentuja Koirarodut KoiratietoaMikä koira on? Koira kotona Koiran käyttäytyminen Koiran koulutus Opeta ainakin tärkeimmät Koiran terveysKoiran rokotukset Koiran sairaudetAtopia Epilepsia Kyynärnivelen kasvuhäiriö Lonkkanivelen kasvuhäiriö Patellaluksaatio Ruuansulatushäiriöt Sydänsairaudet Ulkoloiset Koiran kipu Sterilaatio ja kastraatio Kuumeen mittaaminen Lääkkeen antaminen Koiran perushoito Koiravideot Testit Ulkoloiset Ulkoloiset ovat yleisiä koiran ihon ja turkin asukkaita. Lisääntynyt koiraharrastus ja kaupunkiasuminen ovat tehneet ulkoloisten leviämisestä helppoa. Jokatalvisten koiran täiden ei ole vaikea löytää uutta uhria. Maamme rajojen ulkopuolelle suuntautuvat matkat lisäävät myös eksoottisempien ulkoisten asukkaiden saamisen riskiä. Täi ja väive Täi on yleisin koiran ulkoloinen. Koiran täi on eri laji kuin ihmisen päätäi. Koiran täi ei tartu ihmiseen eikä kissaan. Ihmisen päätäi ei niin ikään viihdy koirassa. Koirasta toiseen täi leviää tehokkaasti, etenkin talviaikaan, jolloin kaupunkikoirat ovat tiiviissä kontaktissa lajitovereihinsa koirapuistoissa ja kaduilla. Näyttelyt, kokeet ja muut koiratapahtumat keräävät innokkaita harrastajia yhteen ja täiden on helppoa hakeutua uuteen isäntään. Yleisin oire on kutinan aiheuttama rapsuttelu. Väive on suomalaisessa koirassa harvinainen loinen. Koiran täi imee verta. Väive syö ihon eritteitä, joten ravintonsa suhteen nämä muutoin hyvin samankaltaisesti elelevät kumppanit eroavat toisistaan. Molempien koko elinkierto tapahtuu koirassa, mutta munia ja yksittäisiä aikuisia saattaa olla myös koiran ympäristössä, joten huolelliseen häätöön kuuluu vähintään koiran ympäristön imurointi ja makuupaikan pesu. Täi ja väive talttuvat apteekista reseptivapaasti saatavilla ulkoiloishäätölääkkeillä. Täin puremat kutisevat vielä sen jälkeen, kun itse täit ovat jo kuolleet. Raapimisen jatkuminen ei välttämättä merkitse hoidon epäonnistumista. Koiran turkissa voi myös näkyä kuolleita täitä, joista ei ole enää mitään haittaa. Katso käyttämäsi tuotteen pakkauksesta, milloin voit pestä koiran kuolleiden täiden irrottamiseksi, ilman että lääkkeen teho siitä kärsii. Kirput Kirput ovat vikkeliä ja hyppäämiseen kykeneviä hyönteisiä, jotka leviävät tehokkaasti koirasta toiseen, koiran ympäristöön ja sieltä taas koiraan takaisin. Kirput eivät ole isännästään niin tarkkoja kuin täit, joten kissankirput ovat yleisin koirastakin löytyvä kirppulaji. Kirput säilyvät toimintakykyisinä viikkoja tai jopa kuukausia asunnossa ilman koiraa. Maassamme ei vielä esiinny epidemiaksi asti koiran- ja kissankirppuja, jotka majoittuvat asuntoon, mutta Keski-Euroopassa kirppujen pureman aiheuttama allergia on erittäin yleinen ihosairaus koirilla. Kesäaikaan koirissa tavatut kirput ovat useimmiten peräisin luonnossa elävistä villieläimistä ja niiden elinaika koirassa on rajallinen. Ulkomaille matkaavien on kuitenkin hyvä muistaa suojata koiransa. Kissankirput ovat esim. Keski-Euroopassa hyvin yleisiä ja paikalliset koirat pyritään pitämään kirppuvapaina suojaavalla lääkityksellä. Kirpputartunnan ennaltaehkäisyyn ja häätöön on saatavissa apteekista reseptivapaita lääkkeitä. Kirppujen häädössä asunnon puhdistamiseen on paneuduttava huolellisesti. Punkki eli puutiainen (Ixodes ricinus) Puutiaiset eli punkit ovat jokaiselle koiranomistajalle ja luonnossa liikkujalle tuttuja hämähäkkieläimiä. Punkkeja esiintyy maassamme runsaasti rannikkoseudulla, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, mutta niitä löytyy kaikkialta Oulu-Joensuu linjan eteläpuolelta. Punkin viheliäisyys perustuu sen taudinlevittämiskykyyn. Punkin elinkaari kestää 2-3 vuotta, jona aikana se muuttuu munasta toukaksi, nymfiksi ja aikuiseksi. Punkin kaikki kehitysvaiheet munaa lukuun ottamatta imevät verta. Punkkikansa vaanii sopivaa uhria kasvillisuuden joukossa ja pudottautuu kanssamatkustajiksi sopivan kohteen kulkiessa ohi. Punkin purema ei tuoreeltaan tunnu miltään, sillä punkin syljessä on puuduttavia aineita. Jos oleilet punkkirikkaassa maastossa, kannattaa joka ilta tehdä huolellinen punkkitarkastus ja irrottaa kiinnittyneet punkit välittömästi käyttäen apteekista saatavia punkinirrottajia. Koira kannattaa suojata punkkitartunnalta käyttämällä apteekista ja eläinlääkäreiltä saatavia reseptivapaita tähän tarkoitukseen suunniteltuja lääkkeitä (mm. permetriini, fiproniili ja deltametriini). Ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus) Ruskea koirapunkki on loisfaunassamme eksoottinen lämpimien maiden asukki. Silti sitä on tavattu Suomessa jo 1970-luvulta lähtien satunnaisesti. Etelä-Euroopassa se on koirissa yleinen loinen ja levittää sairauksia. Koirapunkki eroaa maastossa elävästä sukulaisestaan nopeutensa ja elintapojensa ansiosta. Ruskea koirapunkki imee verta koirasta tai paremman puutteessa jopa ihmisestä. Nopealiikkeisenä se vilahtaa aterian jälkeen huonekalujen siimekseen tai taulun taakse sulattelemaan saalistaan ja voi elää ilman veriateriaa kuukausista jopa vuoteen. Asuntoon majoittuminen tekee punkin tuhoamisesta haasteellista. Tavalliset hyönteistuhoaineet käyvät koirapunkkisotaan, mutta jos esiintyminen on laajamittaista, kannattaa paikalle kutsua alan ammattilaiset. Koirapunkki toimii useiden eri sairauksien vektorina, joten punkkitartunnan estäminen ja jo tarttuneiden punkkien häätö kannattaa ottaa tosissaan. Koirasta punkit pidetään poissa apteekista reseptivapaasti saatavilla ulkoloishäätölääkkeillä tai eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Muista aina suojata koirasi suurissa koiratapahtumissa ja ulkomaanmatkojen aikana estolääkityksellä. Kerro ulkoloistartunnasta koirakavereiden omistajille! Muistathan aina kertoa avoimesti koirasi leikkikumppaneiden omistajille, jos koirastasi on löytynyt tarttuvia ulkoloisia. Oman koirasi kannalta on hyvä, että kaikki sen kontaktikoirat hoidetaan samanaikaisesti. Jos perheessä on useita koiria, on ne kaikki hoidettava samanaikaisesti, vaikka vain yhdestä löytyisi loisia. Muutoin hoidetut koirat saavat heti uuden tartunnan, kun ulkoloislääkkeen vaikutus lakkaa. Ulkoloisilla ja koiran hygienialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Puhtipuhdas koira voi saada loistartunnan. Teksti: Nina Menna, eläinlääkäri Kuva: Jukka Pätynen Jaa sivu © Suomen Kennelliitto  - Finska Kennelklubben ry. hankikoira@kennelliitto.fi Puuttuuko rotu sivustolta?Koiranpentuja myytävänä Koirien kasvattajat Koiratarvikkeet Koiran koulutus Kennelit RotukoiratKoiran rokotukset Koiran hankinta Koirarotuja Koiravideot KoiratietoaKoirat Koira kotona Koiran ja koiranpennun hoito Koiran käyttäytyminen Koiran terveys